Aika kammottava treeni/kisa/elämä ahdistus vaivannut viime aikoina. Auto pärähti epäkuntoon, tämän orkesterin pyörittäminen ilman sitä on tuntunut aika epätoivoiselta. 6 pentua, kaksi lasta, treeniä, oma sairastaminen (vaikkakin pikainen) jne. on vaatinut veronsa, ja patteri on vaan ollut aika tyhjä.
Savun kanssa on treenattu, kisattu, treenattu, kisattu... ja vihdoin tänään rotumestiksistä himoittu JK1. Ihan nappisuorituksella tämä ei tullut, ja olenkin paljon tyytyväisempi meidän edelliseen starttiin pari viikkoa sitten jäljellä...
17.6. PAJÄ1 Renko, tuomarina Jouni Nummela.
Oman seuran kisa, peruutuspaikalta sunnuntaina saatiin paikka kokeeseen. En ilmoittanut Savua, kun en tiennyt mikä tilanne on pentujen kanssa, saanko treenattua, voinko jättää pennut ja lapset Jannen vastuulle? Mutta viikonloppuna tuli peruutus, ja päästiin mukaan.
Kisat alkoi jäljillä, ja arvottiin numero 1.
Jana oikein nätti, varmemmin saisi mun silmään lähteä ajamaan jälkeä saavuttuaan sinne, mutta alokasluokassa vielä erinomainen 40/40p.
Jälki meni ihan putkeen, 5 kepin nostin minä, Savu nosti muut. Eli jäljeltä täydet :)
Esineruutuun ensimmäisenä, ja pari pistoa oikeaan nurkkaan. Jostain syystä pyrki tuulen mukana ulos oikealta ruudusta, ja siirryin keskemmälle lähettämään. Sai hajun vasemman nurkan esineestä, jonka kävi hakemassa ja luovutti nätisti. 28/30p kaksi otti tuosta ruudusta poistumisesta.
Tottikseen lähdettiin ensin suorittamaan ja ihan kivan tottiksen tekikin, olin oikein tyytyväinen. Edellisellä viikolla ilmennut eteenmeno kooma aiheutti sen ettei irronnut ollenkaan, eli siitä -10p ja hypystä tuli ohi palautuksen. Heitin kuitenkin A-noudossa kapulan ilman tuomarin lupaa, josta aika ratkaiseva -15p, ja tuomarin tiukahkon linjan kanssa tottiksesta kokonaiset 60p... No säännöt on tehty noudatettaviksi.
PAJÄ0 258p
Tänään oltiin rotumestiksissä sitten asenteella kolmas kerta toden sanoo.
Aamusta startattiin jäljelle. Jana ihan käteen, kiltti tuomari tulkitsi 30/40p. Ilmeisesti sai kaukaa hajun jäljestä ja lähti sinne oikaisemaan, mutta ei sitten edennyt tarpeeksi että olisi jäljelle asti päässyt. Hortoiltuamme janan tienoilla tarpeeksi eksyi jäljelle, ja otti vielä takajäljen, jolta tosin tällä kertaa kääntyi nätisti ympäri. Jälki meni mukavasti. 1 välikeppi jäi johonkin, mutta 5 kepillä maaliin. Jäljeltä siis 140/170p ja esine olisi pakko nousta.
Esineruuudussa juoksenteli ekan piston, tokalla teki ihan nätisti töitä ja toisen laidan etuesine tuli korrektisti. 30/30p ja maastosta riittävä tulos koulariin.
Tottikseen jouduttiin heti perille päästyämme. Itse totaali sähläsin kentälle menon, unohdin numeron ja jouduin sen hakemaan. Savu oli ihan kuutamolla jotenkin. Eka suora seuraamista ihan ok, paluukin vielä ihan siisti, mutta J-sakaraan jo ongelmia, henkiläryhmässä jäi ja avuilla päästiin kahlaamaan läpi. Istumiseen kroppa apu, mutta istui. Luoksetulossa törmästi sivulle siirtymisessä niin että horjahdin reilusti. Tasamaanouto ok, hyppynoudossa kiersi takas ja jostain syystä räkäs kapulan vielä jalkoihin. A-nouto ok. Eteenmeno ihan nappiin, tosin nousi vasta ehkä aika monennella käskyllä sivulle. Paikallaolossa ei ongelmia. Kauheasti noottia ohjaajalle ohjaamisesta, näitä petraillaan sitten yleempiin luokkiin, nyt otettiin jeesattiin tietoisesti nuorta koiraa. Treenit on jäänyt tosi vähiin, se vähä mitä tehty on treenattu yksin. Mutta kuitenkin 76p!
Eli superisti PAJÄ1 2.tulos 246p JK1 Savu <3
Kotimatkalla pohdiskelin miksi tämä on tuntunut vaikeammalta kuin Vegan kanssa aikoinaan. Vegahan sai
JK1 (ja JK2) tuloksen 2v2kk iässä. Mietin sitten että mitä meidän elämässä on tapahtunut Savun elämän aikana... Noh isoin asia on toki Anni 8kk, ja toki raskausaika päälle, iso juttu on myös Pinja 3v, sitten pistettiin pystyyn omakotitalo, vaihdettiin paikkakuntaa. Kasvatettu 2 bc pentuetta... Että onhan sitä aikaa vähän mennyt muuhunkin. Vegan kanssa kun ei ollut muuta kuin koirat, ja koirat. Savun kanssa treenaaminen aloitettiin oikeastaan vasta viime syksynä kun muutettiin, sitä ennen kotitokoiltiin. Jälkitreenit on joo aloitettu jo pienenä, mutta toukokuussa sillä ei ollut janoja ollenkaan, ja keppi-ilmaisuja vasta opeteltiin tosissaan. Esineruutu oli aika alussa. PK-tottista alettiin tekemään keväällä tokon AVO tuloksen jälkeen. Siihen nähden pitää olla niin tyytyväinen pieneen siniseen, joka tekee aika parhaansa, vaikka välillä vähän huimaakin. On se hieno ja rakas <3
Nyt me huilataan... tai minä huilaan ja Savu aksaa Lotan kanssa. Jos pentusuunnitelmat toteutuu, niin Savu kisaa jälkeä vasta ensi vuonna, samoin kuin tokoa. Jotain agistartteja on katsottu vielä heinä-elokuulle, samoin kun vimpan SERTn metsästystä koitetaan ihan minimekossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti