Aamusta ajeltiin aksattelemaan :)
Kaksi treeniä, pujottelua ja keinua. Muuten Savu on aika estevarma kaveri ja uskoisin sen selviävän oikein mallikkaasti jopa kolmosluokkaan asti, mutta nuo kaksi agi-pahista estää meidän kisauran korkkauksen.
Molemmissa vaan toistoja ihan liian vähän alla, ja kepeissä ehkä vähän hätiköitykin. Savu on opetettu 2x2 kepeillä, ja oppikin ne tosi nopeasti ja vakuuttavasti. Ihan alkuun sitä on myös juoksutetty verkoilla. Ongelmaksi on tullut vaan kartturin liike, mitä tuo ei kestä ollenkaan. Olin viimeisilläni raskaana kun opetin sille 2x2 kepit, ja pönötin paikallani vaan, ja nakkelin palloa palkaksi. Kun mukaan laitetiin mun liike, ei pieni sininen malta pujotella loppuun, vaan karkaa yleensä tokavikasta välistä. Ongelman korjaaminen aiheutti sen että jäi sitten sinne toka vikaan väliin seisomaan ja muutenkin meni epävarmaksi.
Tätä on nyt sitten pohdittu ja pähkätty, ja treenattu. Jossain vaiheessa palkka oli edessä ämpärissäkin, kun yksinään treenasin. Helppo kontrolloida ettei saa sitä jos tekee väärin, mutta silti se oli siellä ja tiesi sen.
Pari treeniä sitten näyrryin ja nakkasin verkkoja takas. Näillä sai lopun hiippaillut pois, kun ei tietty ollut muuta vaihtoehtoa kun tulla loppuun.
Tänään tehtiin Emilian kanssa pohdittuani semmosta treeniä, et mulla oli 'ympyrässä' keppejä 6-6-4-6-4 ja sitä sitten rallateltiin menenään. Yllättäin ei tiplannut tuossa 6-6 pätkässä vissiin montaakaan kertaa, virheet tuli varsinkin noissa nelosissa ja mutta yksittäisessä kutosessa. Tuntui kyllä että tästä oli apua. Palkka pallo mulla oli ympyrän sisällä ja vapautin sinne sopivassa kohdassa. Parhaiten keskittyi kun itse vaan olin hiljaa, kepit-hyvä käskytyksellä ja kehulla. Jospa se tästä...
Keinulla vaan on ihan liian vähän toistoja ja epäloogista etenemistä.Kovin on jännääkin, mutta uskoisin et korostuu oikein kun ei tiedä mikä on oikea tapa tehdä.
Tänään juoksuttelin semmoisella säädettävällä, ensin alimmassa (n.25cm se yläpää maasta) ja tää oli Savusta oikein kivaa. Ekalla juoksu kyllä läpi, ja kerran hyppäsi väärästäkin suunnasta, mutta ei ahdistunut siitä liikkeestä. Sitten nostin siihen toka alimpaan (vai keskimmäinenkö se on) ja siitä kanssa oikein hyviä toistoja. Ei pelottanut. Loppuun vielä laskin ja tehtiin tosi helppoja. Ylpeä itsestäni etten ahnehtinut ylimpään asentoon, sinne ehtii vielä. Tuo koira on semmonen, et sille kun onnistuu kertomaan et tää on kivaa, ni se sitten kyllä tykkää ja tekee ihan oikein niinkuin on opetettukin. Helpoilla jutuilla siis itseluottamusta ja sitten vasta vaikeutetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti